Tavoitteena työhistorian käsittelyn yksinkertaistaminen

Teksti: Anneli Alaluusua

Työeläkkeiden hoidossa aiheutuu merkittävät kustannukset tietojärjestelmien kehittämisestä ja tietojen käsittelystä. Eläkkeiden laskeminen perustuu vakuutetun yksityiskohtaisiin työsuhde- ja yrittäjätietoihin. Työeläkelaitokset ovat Eläketurvakeskuksen johdolla ryhtyneet selvittämään, voisiko tiedot ajalta ennen vuotta 2005 jotenkin kiinnittää ja käsitellä niitä vastaisuudessa summatietoina. Tavoitteena on säästää kustannuksissa.

Vuoden 2005 työeläkeuudistus muutti tietojen käsittelyä

Vuodesta 1962 alkaen yksityinen työeläkejärjestelmä on rekisteröinyt työntekijöiden työsuhdeaikoja ja vuosiansioista ja laskenut niistä karttuneen eläkkeen. Sama tietojen keräämistapa oli voimassa vuoden 2004 loppuun asti. Sen jälkeen työeläkkeen laskeminen on perustunut lähinnä kunkin kalenterivuoden ansioon.

Tietojen rekisteröintiä ja eläkkeiden laskemista varten työeläkejärjestelmässä on kehitetty mittavat tietojärjestelmät. Niitä kehitetään jatkuvasti joko lainmuutosten vuoksi tai eläkelaitosten omien tarpeiden perusteella. Seuraava iso muutos otetaan käyttöön vuonna 2012, kun myös julkisten alojen ansiotiedot ovat työeläkejärjestelmän yhteisessä ansaintarekisterissä käytettävissä.

Sama työntekijä tai yrittäjä voi kartuttaa eläkettä ansiotyön perusteella 40 – 50 vuotta ennen siirtymistään eläkkeelle. Tuona aikana työeläkelait muuttuvat moneen kertaan, minkä vuoksi eläkkeen laskentajärjestelmien tulee hallita valtava määrä erilaisia lainsäännöksiä.

Kun eläkkeen laskeminen muuttui lähes kokonaan vuonna 2005, voitaisiinko ja millä edellytyksellä joskus luopua aikaisempien laskentasäännösten ylläpidosta tietojärjestelmissä?

Eläkkeet lasketaan kaikkien ansiotietojen perusteella

Yksittäisen työntekijän tai yrittäjän eläkettä laskettaessa hänen tietonsa haetaan työeläkejärjestelmän yhteisestä ansaintarekisteristä ja mahdollisesti muilta eläkelaitoksilta, ja tietoihin liitetään eläkkeen ratkaisemisen kannalta välttämättömiä uusia tietoja. Tietoja kerätään ja siirretään eläkelaitosten eri tietojärjestelmien välillä. Tietojen määrä on suuri. Samanlaista tietojen keräämistä ja laskemista edellyttävät myös eläkkeiden arviolaskenta ja vuosittain annettavien työeläkeotteiden muodostaminen sekä monet muut tilanteet.

Jotta eläkkeet voidaan edellä kerrotulla tavalla laskea, pitää laskentaohjelmat määritellä, toteuttaa ja testata. Tietojen tarkistamista varten pitää olla näyttöjä ja tulosteita. Kaikki tämä edellyttää myös vanhojen lainsäännösten osaamista. Vaikka vanhat säännökset on toteutettu ohjelmiin, pitää niiden toimivuus aina kuitenkin uudestaan testata, kun laskentajärjestelmiä uudistetaan.

Työeläkelaitokset ovat vuodesta 2008 alkaen lähettäneet työntekijöille ja yrittäjille työeläkeotteita, joista rekistereissä olevat tiedot on voitu tarkastaa. Eläkelaitoksilla on nykyisin sellainen käsitys, että ajat ja ansiot ovat rekistereissä varsin hyvässä kunnossa ja korjauspyyntöjä tulee enää vähän ajalle ennen vuotta 2005.

Karttuneiden eläkkeiden tietojen yhdistäminen

Koska eläkkeiden laskentasäännöt muuttuivat vuodesta 2005 alkaen, olisi luonnollinen ajankohta kiinnittää sitä edeltävältä ajalta olevat rekisteritiedot ja käsitellä niitä tietojärjestelmissä summatietoina. Jos näin meneteltäisiin, voitaisiin vanhoista laskentaohjelmista luopua.

Eläkkeiden laskemisessa voi kuitenkin tulla vastaan tilanteita, joissa tarvitaan työsuhdekohtaisia tietoja. Vaikka vanhoja tietoja on tarvetta muuttaa vain vähän, voi sellaisiakin tilanteita tulla. Eläkelaitos on velvollinen korjaamaan virheelliset rekisteritiedot.

Oikea hetki tietojärjestelmien muuttamisessa

Jos työeläkelaitokset päätyisivät vireillä olevassa selvityksessä siihen, että rekisteritiedot ajalta ennen 2005 voitaisiin jollakin tavalla kiinnittää ja että mahdollisesti summatut eläketiedot otettaisiin eläkkeiden laskennan perustiedoiksi, tätä muutosta ei tehtäisi suinkaan heti eikä kerralla. Muutos koskee työntekijöille ja yrittäjille tulosteilla näytettäviä tietoja. On harkittava tarkkaan sekä, miten säilytetään vakuutettujen oikeus tietojensa tarkastamiseen, että milloin eläkelaitosten tietojärjestelmien kehittämisen kannalta on sopiva hetki summatietojen käyttöönottoon.

Historiatietojen yksinkertaisempi käsittely saattaisi olla mahdollista toteuttaa osittain vaikkapa vuodesta 2015 alkaen ja laajamittaisemmin 2020-luvulla. Ennen kuin asiasta voidaan päättää, on selvitettävä monia asioita, joista kustannus/hyötyselvitys ei ole lainkaan vähäisin.

Porasto - palvelua eläkekassoille ja -säätiöille

© 2011

Puh. (09) 752 771, fax. (09) 728 2514

Larin Kyöstin tie 8, 00650 Helsinki